Eilinen puoli yhdentoista aikaan illalla syöty ”puoli litraa coca colaa ja kerrosateria” takasi sen, että yöunista ei oikein tullut mitään vatsan yrittäessä selvitä tehtävästään. Kolmen tunnin unien jälkeen olin hereillä neljästä seitsemään ja sitten alkoi sataa ja ukkostaa.
Tämä mannerilmasto on eteläisessä Suomessa asuvalle aina arvoitus, sillä tuntuu että aamu alkaa harmaana, lähtöryhmitys muodostetaan epäuskon vallassa pilvikaton alla ja sitten kuitenkin hinataan. Ihan sama kuvio toistuu Nitrassa. Vai onko syynä mannerilmasto vai Itä-Eurooppalainen mentaliteetti ”pakko hinata”.
Kun hieman manailin omaa yötäni ääneen, moni muukin sanoi samaa. Kellä oli ongelmia kärpästen kanssa – kuten minullakin ja huomasin että Raidin käryssä on ikävä nukkua, talon yläkerrassa oltiin oltu hereillä koska H. Horma kuorsaa jne. Ehkä ensi yönä sujuu paremmin.
Paluu säähän ja lentämiseen:
briefing siirrettiin klo 11:een joten joukkueen palaveri oli vasta 10.30. Laitoin pilottien kommentit eilisen blogikirjoituksen sekaan. Tosiaan AM:llä oli mennyt hyvin, mutta vielä eilen olivat olleet päivätuloksissa neljäntenä, kun tänään aamulla nousivat kolmanneksi. Tämä johtui siitä että kolmantena ollut Stefano Ghiorzo oli vetänyt pystyyn maaliympyrän jälkeen ja saanut korkeutta 100 m lisää, mutta siitä johtuen sai 25 virhepistettä ja Antti ja Nikke nousivat kolmanneksi. Näissä kisoissahan on aina ”safety pilotit” joille siis voi ilmoittaa jos reitillä on nähnyt jotain vaarallisia manöövereitä, aika ironista on että Ghiorzo on kaksipaikkaisluokan ”safety pilotti”.
Antti ja Nikke saivat sitten pokattua kolmannen sijan päiväpalkinnot briefingissä, hieno homma!
Sikäli mikäli sain sääesityksestä selvää ja paikallisen meteorologin kommenteista, olen aika varma että hän sanoi ”nämä pilvet eivät ole sopivia teidän lajille, mutta ainahan voitte yrittää”. Hämmentävää oli se, että briefingissä ilmoitettiin että hinaukset alkavat klo 12 ja tehtävinä oli 2 h AAT kaikille luokille. Brieging saatiin loppuun vasta klo 11.30 joten sen jälkeen piloteilla oli kiire omille rutiineilleen, syömiseen ja gridiin siirtymiseen.
Odottelin tapahtumien jatkoa gridissä Kristianin koneen luona ja hämmästeltiin umpeen menevää taivasta. Todettiin että sääikkuna ei ole enää ikkuna vaan ennemminkin ovisilmä.
Elmer (se eestiläinen säämies) oli omaa taulukkoaan näyttäessään sanonut että päivän nostot ovat n. 4 m/s. Kukaan meistä ei uskonut sitä, mutta yllättävää oli että kaikki hinattiin ja kukaan ei räpsähtänyt, ainakaan aluksi. Ja niinhän siinä kävi ettei yksikään luokka saanut virallista kisapäivää. Kaksipaikkaisilla oli lähimpänä, kun 6 lensi yli 100 km ja 7 olisi tarvittu.
Kysyn vaan: miksi näitä ”kaikki peltoon tai keskeyttää”-päiviä pitää tehdä? En enää usko sitä että pelkkä maailmanmestaruuskisa on riittävä syy siihen. Kisassa on jo neljä kisapäivää eli tämä on virallinen kisa, onko pakko säätää väkisin? Anttikin kommentoi että tämäkin päivä olisi ennemminkin yleisölennätyspäivä. Alkaa vähän haista siltä että kerätään hinausrahat talteen, sehän on aina muutama tonni kassaan rahaa kun koko porukka hinataan.
Illalla käytiin ensin Tango Pizzeriassa syömässä ja meillä oli hyvä ajoitus koska juuri kun tultiin ulos, koko Australian joukkue suuntasi sinne syömään. Syönnin jälkeen istuttiin Simon kanssa hetki lasillisella ja sitten totesin että oikeastaan voin istua yksin kotona tai Räyskälässä ihan riittävästi muutenkin ja niinpä sitten siirryin terassille monien muiden seuraan. Olihan mukava ilta, mutta myöhään meni.
Katja
