Ti 2.8.2016 Kolmas kisapäivä – vaikeuksia lennoilla

Päivän sää oli vähän kysymysmerkki jo alusta lähtien. Oletettavissa oli, että keli pysyisi matalana vielä lähtölinjojen aukeamisen aikaankin, mutta nousisi myöhemmin jolloin myös ylikehittymisen riski kasvaisi. Ajatuksena siis oli, että sopivan kelin vaihe päivässä on aika lyhyt ja lähtöajalla on suuri merkitys.

Hinaukset aloitettiin melkein oppikirjamaisten cumuluspilvien alla, jotka tuntuivat pysyvän sopivan kokoisena, eivätkä ryöstäytyneet kasvamaan ainakaan ihan heti. Myöskään kuuroja ei näkynyt tehtäväalueella. Lähdön aikaan Kristian raportoi yllättävän hyvistä korkeuksista, ollen itse yli 1200 m korkeudessa. Sää pysyi kentällä hyvänä, mutta Suomen joukkueen lähtöjen aikaan etelässä näkyi jo sateita.

Aamu ja päivä meni täysin normaalisti, tänään tosin oli pyykkipäivä ja pestiin neljän ihmisen pyykit kahdessa erässä. Huomenna varmaan jatketaan muiden pyykkien kanssa.

Lounaan jälkeen itse otin torkut ja Kimmo ja Simo päivysti talon terassilla, sekä Jokke otti aurinkoa Akun vaunun edessä. Aivan tavallinen rento päivä siis, josta ei oikein ole mitään erityistä kerrottavaa.

Paitsi niistä lennoista tuli sitten aika paljon puhetta. Nimittäin AM oli joutunut päräyttämään. Istuskelin vielä talon terassilla ”kehittämässä” päivän valokuvia, muuta olivat lähteneet jo syömään tai muuten vain tahoillensa, Antti sattui vielä istumaan yksin hetken pöydän ääressä. Olin jo kuullut että homma oli mennyt huonosti ns. ”oman ehjän päätöksen” vuoksi, enkä halunnut hieroa Antin pahaa mieltä ja siksi en uskaltanut kysyä mitään tarkempaa lennosta. Mutta kun kysyin sitä lennetäänkö täällä kisoissa usein monien muiden kanssa, eli näkyykö reitillä aina muita, vai saako siellä joskus lentää yksin, Antti yllättäen kertoi tuosta edellä mainitusta ”omasta ehjästä päätöksestä”. Pääasiallisesti siinä oli käynyt niin, että AM oli päätynyt toisella reittivälillä varjostavan pilvilautan alle ja joutunut siellä mataliin. Matalalta oli ollut mahdotonta päästä enää nostoon kiinni ja niin moottori oli pärähtänyt. Lisäksi Antti oli luullut että heidät oli saanut kiinni ne, jotka olivat lähteneet AM:n jälkeen, joka tarkoittaisi sitä että he ovat vauhdista jäljessä. Illalla todettiin että heidät oli saanut kiinni itse asiassa AM ennen lähteneet eli AM oli itse asiassa mennyt niiden ohi ja hyvässä vauhdissa. En nyt tämän enempää viitsi selostaa tilannetta, Antti varmasti kertoo asiasta joskus itse jos se on tarpeen. Ja toivotaan että muistin nyt kaiken oikein. Lopuksi Antti kommentoi että on harmi ettei tässä lajissa oikein ole ”eiku”-painiketta.

Tärkeintä tässä tilanteessa on se, että Antti ja Nikke pystyvät nollaamaan tilanteen ja jatkamaan kisaa hyvillä mielin. Hyvä mieli syntyy mm. siitä, että otetaan uusia tavoitteita saavutettavaksi ja löydetään onnistumisen iloja sitä kautta.

Lisäksi Mikko oli kokenut jännittäviä hetkiä taivaalla kun eräs itäeurooppalainen oli lentänyt ”pikkuisen” lähellä samassa nostossa. Näitä tilanteita varten meillä on kilpailijoista muodostettu safety committee eli yksi pilotti jokaisesta luokasta jolle nämä asiat voidaan kertoa. Illalla vielä katsottiin igc-tiedostoista miten se toinen osapuoli oli lentänyt ja jopa minä ymmärsin että proseduurit oli aika outoja.

Illalla aika moni joukkueen jäsen kävi lenkillä, jotta jaksaa syödä ja lentää taas 🙂

Katja