Tiistai 17.1.2017 – Huh hellettä, mutta kovaa keliä

Joskus ennustukset pitävät paikkansa ja tänään oli kuuma päivä, kuten jo aiemmin tiedettiin. Kun lähdin motellilta kohti kenttää briefingiin (pyörällä vain muutama minuutti), tajusin jo siinä vaiheessa kuinka lämmin päivästä ehkä on tulossa. Sääleidi lupasi myös ihan samaa, sanoi päivän maksimin olevan n. 41 astetta. Yritä siinä sitten olla paistumatta.

Mutta poikkeuksellisesti Jenny lupasi myös erittäin voimakkaita nostoja ja kertoi niiden ulottuvan korkealle. Täällähän koneiden happilaitteiden täyttö on ilmaista, mutta tähän mennessä niillä laitteilla ei juuri ole ollut jonoa. Mutta tänään oli hyvin mahdollista saavuttaa kovia korkeuksia. Tehtävät eivät myöskään olleet mitenkään vaatimattomia, Avoimen luokan tehtävä oli 747 km, 18 metrisillä 5 tunnin AAT ja 15 m luokalla tehtävä oli lyhyempi eli alle 500 km, mutta he lähtivätkin matkaan noin tuntia muita myöhemmin. Ja sitten maajoukoissa alkoi odottelu. Yleensä istumme talon pihalla varjossa, jota jonkun aikaa yritimme nytkin. Mutta ei siinä voinut muuta kuin luovuttaa, sillä lämpötila oli aivan liian korkea. Seurasin mm. sadetutkaa ja kelin kehittymistä siinä radion kupeessa oman tietokoneeni kanssa, ja tietokoneen näppäimistö muuttui todella kuumaksi. Myös Päki kommentoi omien laitteidensa sekä meidän maaradion olevan todella lämpimiä.

Kuten suomalaiset tietävät, lämpöisistä ilmoista pääsee nauttimaan vain harvoin ja siksi hieman harmitti siirtyä ilmastoituihin sisätiloihin radion kanssa. Mutta yksinkertaisesti ulkona vain ei voinut olla.

Niin kauan kuin kuulimme pilottien taipaleesta tietoa radiolla, tuntui että keli oli oikeasti hyvää. Ainoa vaan että avoimen luokan tehtävä suuntasi alueelle jossa oli ylikehittymisen riskiä ja siksi myös meillä oli ensimmäistä kertaa sadetutkat seurannassa.

On muuten ollut hauska kuunnella Timon kommentteja päivistä, ja tuntuu siltä että Timo pärjää todella hyvin vaikka onkin ensimmäistä kertaa arvokisoissa. Monta kertaa Timo on tyytyväisenä hymyillyt että on pysynyt hyvin porukoissa mukana, siis sellaisissa porukoissa jotka lentävät uudemmilla koneilla. Timo on päihittänyt Jopa ”rapturet” joissakin tilanteissa.

Tässä Timon kertomus tästä päivästä:

=======Timo kertoo =======

Lähdin ensimmäisenä yhdessä kahden tsekkiläisen pilotin kanssa, muun porukan jäädessä lillumaan isoon puljaan. Kolmistaan taitettiin matkaa ihan hyvällä nopeudella ensimmäiselle käännepisteelle asti. Sen jälkeen tsekit pääsivät hieman karkuun mutta sain ajettua heidät paremman reitin avulla kiinni kolmannella legillä ja siitä sitten menin heidän ohitse. Sain loppuliukukorkeudet noin 100 km ennen kenttää 4,5 m nostossa jossa noustiin melkein 3000 m asti. Parhaimmillaan tänään pääsi 3300 m asti. Eli hyvä lento, hyvät reittivalinnat ja vielä pitää ajaa vähän kovempaa.

=======Timo kertoo =======

Antti manasi omia virheitään mm. ylittäessään pilvetöntä aluetta suoraan vaikka ehkä olisi kannattanut kiertää pilvien kautta. Mutta sitten puhuivat myös sitä että vaikka pilvet monesti täällä näyttävät hyvältä, nostot onkin jossain ihan muualla.

Ilta viileni niin paljon että voitiin nauttia illallinen rauhassa ulkona. Myös Eki piipahti talolla, joka oli todella mukavaa sillä me näemme aika harvoin.

Kuuma päivä päättyi pulahdukseen motellin piskuiseen uima-altaaseen. Mutta en valita, vaikka uima-altaan pääsee päästä päähän muutamalla vedolla, silti arvostan puhdasta allasta kirkkaan tähtitaivaan alla ja tämän päivän jälkeen vesikin oli todella lämmintä vielä ilta-aikaan. Itse en juuri ole matkustellut sellaisissa paikoissa joissa voi uida ulkona lämpimässä vedessä ja ihailla vaikkapa Orionin tähtikuviota.

Jos ihmettelet miksi tältä päivältä ei juuri ole kuvia, se johtuu siitä että polttavan kuumana päivänä en mielellään kanna mukana mitään ylimääräistä ja lisäksi kamera parka tuskin pitäisi hiekkaisesta helteisestä säästä.

Katja