EM 2009 Nitra

PY.2.8. Loppusaldo: "Diplomia lykkäsi"

HYVÄ ME !

Yhteispisteissä: Eric Heinonen 6:s, Harri Hirvola 10:s. (Kuvassa Harri vasemalla ja Eki oikealla palkintojenjakotilaisuudessa 11.7. klo 11.15)

Lisäksi:

Kaksi päivävoittoa: Harri ja Eki

Yksi kolmas sija päiväsijoituksena:Tapsa

Joukkueen blogisivut pelittivät teknisesti hyvin ja pyrittiin pitämään "tosiajassa". SIL sivuja päivitetiin, kun Wlan nettiyhteys oli "pystyssä".

Linkki Blogiin tässsä>>>>>.

II kilpailuviikko

2.8.2009. PY,

Lopuksi: Summasummarum:

Annoimpa ajatusten hieman lasehtia. (pari viikkoa on oltu kotona)

Oli jälleen sopuisa – jopa harmiton reissu – selvä se. Kaikki terveinä kotona. Ei niin itsestään selvää.

Ilmeisesti perusasiat ovat kunnossa ja koetellut yksinkertaiset ( aktiivisti yksinkertaistetut) rutiinit toimivat – " the simple the best "

Ei ollut tunnetta, mitä me täällä tehdään, täällä ovat kilpailut menossa.

On helppo ruveta jälkikäteen veivaamaan, että tuossa kohtaa toinen ratkaisu, niin sitten ja niin päin pois…. turhaa hommaa..ei se niin mene. Marginaalit ovat kymmenen sakissa pienet. Tälläiset spekulaatiot sopivat huonommille sijoille tyytyville.

Vakaa käsitys on, että viimekädessä tällä tasolla ratkaisevat päätökset tehdään ilmassa – suorituksen aikana – periaatteella: "musta vaan tuntui" – siis, vaistonvaraisesti. Vasta aika näyttää menikö kulloinkin oikein. Aikaa nk. pähkimiseen ja järkeilyyn ei ole, faktat eivät ole kenenkään tiedossa – siis ei kenenkään – ja toisaalta joukossa ei ole selvänäkijöitä. Eli vaistot on vaan saatava pysymään hereillä ja valppaina.

Uskoisin, että syksyn palautetilaisuudesta tulee mielenkiintoinen (vierastan sanaa kritiikkipalaveri). Edessä on MM-2010 Szeged Unkari ja sinne pitäisi koota jotain viemisiä tältä reissulta.

Lentotaito, tekniikka, on varmasti riittävä – ei epäilystäkään- sitäpaitsi ei sitä korjata yhdessä talvessa. Mutta mitä voisi talvessa saada aikaan, ajatellen ensi kesää ja MM kilpailuja:

Kuntopohjaa voi aina parantaa ja sitten….rentotusharjoituksia, joilla voi kehittää stressitilanteiden hallintaa; eiköhän tästä hyvä keskustelu saada jatkumaan. Minulla on tunne, että "insinööritkin" ymmärtävät ihmisen olevan kaikkea muuta kuin kone 😉 😉 Semmoisia ajatuksia…palautetilaisuuteen pohdittavaksi. Pitkä hiihtolenkkikin on tosiassa hyvää menttaaliharjoitusta – ajatukset tasaantuvat, kun suoritus menee yli tunnin, väkisinkin.

Syksyn hakusanat: visual imagination, mental training……

Kiitokset kaikille Pekka.

Lauantai 11.7. Päätöspäivä.

Py. 6.00. Oli leppoisat juhlat illalla.

Mitäpä sitä muutakaan, koska suurimalla osalla alkaa pitkä kotimatka heti palkintojen jaon jälkeen klo 12.

Kuvat palkintojen jaosta ja loppuyhteenvedon kirjoittelen, kun olemme päässeet turvallisesti kotiin; kuka Räyskälään, Nummelaan, Tuusulaan, Imatralle, Lontooseen jopa Australiaan (Ekin avustaja).

Tässä vaiheessa koko joukkue toivottaa:

Menestystä ja onnea !

vakion ja kerholuokan EM-kilpailuihin Pociunaihin Liettuaan

(27.7-8.8.) eli laittakaa siellä paremmaksi.

Rima on nyt aika korkealla.

Perjantai 10.7. Kymmenes kilpailupäivä – haavetta vaan.

Py.13.10. Eipä tullut päivää. Sade piiskaa kattoa. Briefing oli tunti sitten. Kilpailunjohtaja selitteli eilistä. Kertoi, ettei yksikään meteorologi ollut osannut varoittaa Trencikin pohjoispuolisista sateista. Niinhän se oli. Oikeastaan joukkueen tehtävä onkin seurata toteutuuko ennuste vai ei ja reakoida muutoksiin. Hyvänä päivänä noin lyhyeille tehtäville olisikin lähdetty vasta klo 14. paikeilla.

No näitä asioita pohditaan syksyn kritiikipalevereissa, jotka tietenkin pidetään joukkueen pilottien kesken ja luottamuksellisessa hengessä.

Nyt on aika juhlia Ekin pistesijaa. Hieno saavutus vakiinnuttaa itsensä 18m:n luokan huipulle.

Eikä toki sovi unohtaa historiaan jäävinä tosiasioina:

1. Harrin päivävoittoa

2. Ekin päivävoittoa.

3. Tapsan kolmatta sijaa päiväsijoituksena.

(En koe syytä muuttaa Kööpenhaminaan ja hakea Ruotsin kansalaisuutta).

Py.6.00. Harmittaa Ekin puolesta. Oli se niin hilkulla. Kahden kilpailuviikon puurtaminen ja lopulta kiinni 17 minuutista. Toki pistesija – ei ole vielä taskussa, tämä päivä ?- olisi sekin hieno saavutus, mutta täällä Ekin tavoitteena on parantaa Lussen tulostaan mitalilla.

Oikeastaan aika huvittava tilanne, kun purettiin eilistä päivää kahden kesken illalla.

Eki kysyi minulta, että haukutko sä nyt :-). No ei tulisi mieleen. Ei kuulu rooliin ja toisaalta tiedän tasan tarkkaan kuinka hankala on joskus sovittaa itsensä oikeaan asemaan lähtölinjalle, vaikka kuinka haluaisi, ainakin tuulisella säällä.

Sitäpaitsi asialla on toinenkin puolensa. Sitä kysyy itseltään ja sitten kilpailijoilta, tuliko " möhlittyä" eli arvioitua tai ilmaistua omat käsityksensä sään kehityksestä riittävän selkeästi, ettei sorru jälkiviisauteen. Näissä hommissa ei sovi ruveta "besserwisseriksi". Pikkusaunajutut" eivät sovi tänne. Faktat ja illuusiot eivät saa mennä sekaisin.

Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, ettei taktiikkana ollut eilen erityisesti viivytellä starttia. Briefingissä ennustettiin sään pysyvän hyvänä kilpailualueella. Säälapussa oli kuitenkin piirrettynä voimakasta ylikehitystä. 3:ssa kilometrissä oli inversio, jonka ei ennustettu puhkevan. Tulkitsimme sen aiheuttava lauttaantumisriskiä. XC- skies piirsi reitin pohjoispuolellle vuoristoon 8/8 pilveä klo 15.00 lc. Olimme siis varuillamme. Tutkassa näkyi klo 12.30 kuuroutumista lähellä 18m:n ja 15m:n luokkien pohjoista käännepistettä Tsekin rajan tuntumassa. Harri ja Tapsa lähtivät, kun tutkatieto oli olemassa eli 12.40. Ilmasta kehitystä ei voinut nähdä kunnolla. Ilmeisesti vuoret peittävät sen verran näkyvyyttä pohjoiseen

Eki oli hyvässä asemassa klo 12.50 puolalaisen Karlovin (PL) lähtiessä. Aikaa kului, kun he hakeutuivat Willen kanssa samaan pisteeseen lähtölinjalle. Lähtivät klo 13.17. Eki ja Wille kirjoittavat pulinajaksolle tarkemmin omia näkemyksiään.

Torstai 9.7. Yhdeksäs kilpailupäivä

Py.5.00 lc. Piti laittaa LÄMMÖT päälle. Ulkolämpö 13 astetta. Aika erikoista.

Taivaalla seilaa vielä pilvilauttoja. Ei tämä sääikkuna iso ole, mutta eiköhän ne saa sovitettua tehtävää. Vuorille ennuste näyttää tukkoista ja kuuroilevaa.

Eilisen päivä "huuli". Joukkueen meteorologi (siis se joka on esiintynyt TV:ssäkin) kysyi eilen illalla vakavana, että "mitäs te POVARIT nyt sanotte säästä"…… (hävittyään vedon tuleeko sadetta vai ei).

Holgerin (Karow) eilen iltaiset jutut jäivät pyörimään mieleen. Meille on yleensä mahtunut yksi mantra ei enempää- milloin se on kimppalentämisen autuus, milloin jotain muuta.

Kyllä se kuitenkin taitaa olla niin, että ei muita apinoimalla mitään tule. Kunkin on kehitettävä omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin sopivat menetelmät ja tyyli; onko se sitten kimppa, "open" kimppa (avointa tiedonvaihtoa) tmv.- niistä paloista, jotka on käytettävissä, sekä joukkueena että yksilönä.

Nämä "home-reise"moottorit ovat sitten oma juttunsa – tulevat ylös milloin tulevat…millä päällä ovat.

Keskiviikko 8.7. Yhdeksäs kilpailupäivä (tai sitten ei)

PY.klo 20.00. Kilpailupäivä peruttiin klo 13.30.

Itävallan puolelta levisi vahvaa keskipilveä, joka tappoi kaiken noston.

Istuttiin äsken miellyttävä kahvihetki Touruloiden katoksessa Jussin (13v) tämänpäiväisen ja Tapsan (?v) huomisten synttäreiden kunniaksi.

Holger Karow (kaksinkertainen maailmanmestari) heitteli kakkupala suupielessä kiinnostavaa tarinaa menttaaliharjoittelun tärkeydestä. Hän on tälläkin hetkellä neljäntenä avoimessa luokassa eli taustaa on.

Holger oli lentänyt tänä keväänä vain 3 lentoa ennen tätä kilpailua, lentää aina yksin, tekee omia ratkaisuja, laittaa radion kiinni jotta ei häiritä, mutta käyttää paljon aikaa menttaaliharjoiteluun mm:ssa löytääkseen rennon otteen tilanteeseen kuin tilanteeseen….

Pakkasparlamenttiainesta… sitäpaitsi hauska…"how to become a champion without training"…

Py. klo 5.00.

Kova tuuli herätti.

Syksyisen näköistä. Rintama on ilmeisesti mennyt yli ja nyt sitten ihmetellään oliko se aikataulussa.

Jos oli niin, iltapäivällä lennetään. Jos oli hidastunut niin sitten kävi vähän huono tuuri.

Saattoi olla niin, että eilen oli kisan paras kelipäivä.

(FAI. Sporting Code Annex A:

The rest day is at the best day

and the next day is rainy)

Tiistai 7.7. Lepopäivä

PY. klo 6.30. lc.

En tiedä olisimmeko me oikeasti tarvinneet lepopäivää. Säännöt sitä edellyttävät. Kyllä kilpailun johto teki oikein jättämällä muutaman mahdollisen kilpailupäivän jäljelle. Näin kilpailua ei ratkaista lepopäivällä.

Organisaatio kuitenkin varmasti tarvitsee hengähdystaukoa.

Olen kirjoitellut – hehkuttanut – yleisölle, miten jännittävä kilpailu on menossa. Oikeasti ei täällä jännitetä.

Päivärutiinit sujuvat itseään toistaen. Itse keskityn aktiivisti olemaan häiritsemättä kilpailijoita – se muuten kuluttaa energiaa- yhtään "johtamiskohtausta" ei ole tullut. Mitä nyt tänään aion puuttua Tapsan "mikrofooniongelmaan"….:-) siis ihan oikeasti….ainakin pikkuisen.

Mutta kyllä purjelentokilpailussa on jännittäviäkin elementtejä.

Tilanne ennen lähtölinjan aukeamista on oikeasti jännittävä. Kaikki tärisee.

Keot pyörivät taivaalla. Kukaan ei oikeasti tiedä mikä olisi oikea hetki lähteä – ainakaan minä en tiedä. Täällä se on ollut erityisen hankalaa, koska sää on vaihdellut järkyttävän nopeasti. Ukkospilvi saattaa kehittyä "tyhjästä" muutamassa minuutissa ja taas hävitä puolessa tunnissa ! Oleellista tuntuu olevan, ettei tehdä isoa "kuningasmokaa" eli hermo pitää ja lento sujuu mahdollisiman hyvin ilman pienintäkään riskonottoa. Tulosluettelo puhuu tämän puolesta.

Erikoista on sekin, että viime viikolla vuoristo toimi, mutta parina viime päivänä se ei ole toiminut. Eilenkin paras keli oli tasangolla, vaikka ennuste lupasi vuorille kuuropilviä. Jo 1000m:n harjaneet olivat ongelma.

Näin se menee.

Maanantai 6.7. Kahdeksas kilpailupäivä

Py. 18.30. Lähtöhetki ei sittenkään- onneksi- ratkaissut tätä päivää. Sade alkoi klo 17.30. Tällä hetkellä sataa tasaisen rankasti. Yöksi on ennustettu ukkosia. Kaikki ehtivät ajoissa kotiin. Kyse oli siitä kenenkä seurassa kukin onnistui lentämään ja miten reitinvalinta onnistui. Ekin osalta ei voi muuta todeta kuin, että hyvin hermo pitää.

Tasaista menoa. Keskiviikko, torstai ja perjantai tulevat olemaan jännityksen täyteisiä. Sään on ennustettu viilenevän huomattavasti. Huomenna siis lepäillään.

PY.14.00.

Ukkosrintama lähestyy nopeasti länsi-luoteesta. Ensimmäiset isot kuurot Itävallan puolella. Nitrassa tällä hetkellä vielä täysin aurinkoista. Altocumulusta ja Cirrusta läntisellä taivaalla melko runsaasti.

Kyse on tänään taas "kissa-hiirileikistä"; kuka uskaltaa riskeerata myöhäisemmällä tai aikaisella lähdöllä.

Pitkälle kyse on tuntumasta. Meteorologit ovat oman käsityksensä ilmaisseet. Meistä nyt tuntui , että aikaisin vaan liikkeele, jos keli oli hyvää. Ilta kertoo kuka "arvasi" oikein.

PY. klo 5.00 lc. Täysin kirkas aamu. Ensimmäinen laatuaan näissä kilpailuissa. Tosin kosteutta riittää.

I kilpailuviikko

SUNNUNTAI: 5.7. SEITSEMÄS KILPAILUPÄIVÄ.

PY.17.30. Vaiherikas päivä jälleen. Eki jäi sijaluvuissa, mutta piste-erot ratkaisevat. Tänään ei eroja tullut paljon. Järjestäjät onnistuivat ajoittamaan tehtävät varsin hyvin.

Kaatosade alkoi n.4 min yli 16. Ennuste oli klo 16…..Nyt paistaa aurinko jälleen eli kaunis ilta tulossa.

Harrilla oli varsin erikoista kerrottavaa Unkarin rajan paikkeilta. Rinnetuulessa sähläämistä vesisateessa. Tiistaiksi on ennustettu huonoa säätä. kilpailun johtaja varoiteli, että silloin saatetaan pitää sääntöjen edellyttämä lepopäivä. Kilpailupäiviä olisi siis tiedossa vielä 4. Viimeinen olisi perjantai.

Py.5.30 lc. Aletaan olla siinä vaiheessa, että kilpailun johto julistanee lepopäivän, mutta tuskin vielä tänään?. No se nähdään. Miksi ei sitten nyt? Ilmatila on viikonloppuna vähemmän kortilla kuin viikolla. Edessä on ilmeisesti vielä 4-5 helteistä kilpailupäivää, ellei sää totaalisti muutu. Selkeitä väsymyksen merkkejä alkaa olla ilmassa siellä jos täällä.

Nyt keskitytään vain ja ainoastaan oleelliseen.

Joukkueen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kukin kilpailija saa rauhoittua- ainakin joukkueen johdon taholta- keskittymään omiin päivärutiineihinsa totutulla tavallaan ilman mitään ylimääräistä kohkaamista, mihin täällä toki riittää mahdolisuuksia sekä kilpailuorganisaation että muun oheistoiminnan suhteen.

Meillä on vielä reaalista saada 4 kilpailijaa 10:n parhaan joukkoon.

Ekin tilanne ja ote – "lehmän hermot"- on tietenkin sitten oma lukunsa eli jännitystä riittää. (on se muuten niin kivaa voittaa päivä)

Mietin eilen aamupäivällä (4.7), että tuliko aikaisemmin aamusta – heti herättyä (klo 5.30)- vuodatettua tuohon alemmaksi (siis edellisen päivän kokemusten perusteella) liian kovaa kannanottoa teemasta vuoristo/kilpalentäminen/sääriskit.

Eipä tullut.

Turbulenssi ja maahan saakka ulottuvat kovat laskevat eivät ole leikin asia. Ohjattavuus voi kerta kaikkiaan mennä.

LAUANTAI: 4.7. KUUDES KILPAILUPÄIVÄ

Py.20.00. Olipa vaiherikas päivä. Palaan yksityiskohtiin aamulla. Nyt mennään kansainväliseen iltaan. Wille ja porukka on järjestänyt sinne jotain suomalaistakin.

Itselläni ei ole osaa ei arpaa juttuun, mutta toki pitää mennä syömään.

Oleellista on, että Eki nousi hyvän suorituksen jälkeen kolmannelle tilalle yhteispisteissä. Myös Harrin, Tapsan ja Willen suorituksen hyviä. Avoimessa luokassa oli epäonnea. Olli käynnisti.

Tänään oli Maran vuoro joutua matalalle hankalaan paikkaan kapeaan laaksoon voimakkaassa laskevassa, onneksi ilman pahempia seuraamuksia. Kisa tosin jää kesken.

Py.klo 0.5.30 Kafkamainen olo. (Kafka oli syntyään tsekki, mutta myydään täällä slovakkina)

Ekin eilinen päivävoitto nostaa tunnelmaa, mutta Harrin "räpsähdys"…Jos kyse olisi pelkästään yhden kilpailijan maastolaskusta, niin asia ei vaivaisi kuin myöhäisen illan odotushetket eli kunnes hakuporukka on onnistuneesti kotona….mutta mutta asia ei ole niin yksinkertainen, kun tarkastellaan kokonaisuutta.

Eilisessä oli katastrofin aineksia.

Kotiin lentäneet kertoivat yhtä hiuksia nostattavia juttuja kuin käännepisteen lähelle laskeneet. Kyse on maailman huippupiloteista, joista osa on paitsi lajin ehdotonta eliittiä myös rutinoituneita ja kaiken kokeneita ilmailun ammattilaisia.

Syöksyvirtauksen omaiset laskevat, sekoitus vuoristo- ja ukkosmyrskyturbulenssia, raju salamointi, rankka sade, lähes nolla näkyvyys, kilpailun aiheuttama paine ajaa väkisin käännepisteelle ukkospilven alle, yli 30 konetta lähes samaan aikaan samalla alueella.

Näistä elementeistä aiheutui 50 luvulla katastrofi, jonka jälkeen kansainvälisiä arvokilpailuja ei annettu vuoristoon. Wiener-Neustadt MM 1989 oli ensimmäinen yli 20:neen vuoden tauon jälkeen. Olen toki jäävi ottamaan kantaa, koska kieltäydyin lähtemästä kyseiseen kilpailuun. Välillä nousee kuitenkin ajatus olemmeko oppineet mitään historiasta.

Pistemäinen käännepiste, vuoristo, ukkosmyrsky ja arvokilpailu eivät sovi yhteen. UGH

Käännepiste oli tutkakakuvan karttasana Levicestä koilliseen. Sää on ennusteen mukainen….On parempi, että paikalla kyseiseen aikaan lentäneet kertovat tarinansa pulinajaksolla, kunhan ehtivät

Toivottavasti kaikki eilen alueelle laskeneet ("pudonneet") 15 konetta ovat ehjiä.

PERJANTAI: 3.7. VIIDES KILPAILUPÄIVÄ

PY. 6.00. Keli on vaihdellut paikallisesti rajusti.

Vuoristo (Tatra, pikku-Karpaatit), tasanko, tulviva Tonava ja sen sivujoet, kosteat pitkäviljaiset pellot ja ilmamassa keittävät soppaa, joka kiehuu koko ajan. Tilanne muuttuu käsittämättömän nopeasti. Ei auta kuin puristaa rystyset valkoisena kapulaa (käsiradiota) Tänään tulee todennäköisesti samanlainen päivä kuin eilen. Suurempi muutos on edessä ensi viikolla. Sään on ennustettu silloin hieman viilenevän.

Vanhoissa hinauskoneissa on jotain sielukasta. Käyttökustannuksista en toki tiedä. Huhuvat Turbo-Smelakin pyörivän siinä 600e/ tunti. Mutta kyllä kyytiäkin tulee. Kokonaisaika per hinaus 3min. Radan päässä toistasataa metriä, kaarto myötätuuliosalle, puolessa välissä 500m, nokka alas, kaarto perusosalle ja finaaliin.

Eilisestä hieman; Iloisin virnistys oli toki Ollilla, joka pitkän puurtamisen jälkeen pääsi kotiin-saldona 6:s tila ja raju nousu tulosluettelossa 13 sijalle.

Tiukkoja paikkoja oli arvatenkin ollut kaikilla. Harri oli kurvaillut 150m korkeudessa ja lisäksi oli meinannut saada myöhemmin toisen koneen peräsimiinsä (alle 3m päästä oli mennyt), Tapsa oli käynyt vieläkin alempana, Eki oli palannut sivuun rankkasateesta, Olli oli pyörinyt yksin jonkun rautatieaseman päällä pitkään"nalkissa" nollissa 400m korkeudessa tietämättä mihin pääsee jne. Ts välillä oli ajettu yli 200km/h korkealla ja välillä liuttu isossa porukassa nokka pystyssä haravana…vailla mitään tietoa edessä olevasta..

TORSTAI: 2.7. NELJÄS KILPAILUPÄIVÄ

PY.06.00. Puolipilvinen aamu. Lämpö jo yli 20astetta.

Ilmamassa on todennäköisesti stabiloitumassa. Valittivat eilen, että korkeallakin oli kuuma.

Tuuletusta pystyi pienentämään vasta yli 1500m korkeudessa. Miksi sitä sitten pitäisi pienentää? Kohina on kova, kun lennetään yli 200km nopeudella. Se mikä täällä on hiljennetty on kentän radiotaajuus. Turhia pulinoita ei juurikaan kuule- joskaan paikallista kieltä ei ymmärrä sanaakaan. Vanha kunnon lippumies ja "quiet launche" toimii hyvin- hinausköysi kireälle ilman radioliikennettä – mutta mikä on oleellista- ilman väärinkäsityksiä ja päällepuhumisia. I like it.

Sen sijaan mikä ei toimi; 15m:n luokkaa on ollut hinaamassa pari ultraa. Pari metriä radan päässä ja siitä muutamaan kymmeneen metriin kaupungin päälle. Eilen niiden perään jo kieltäydyttiin menemästä – ilmoittamalla diplomaattisesti brittiläisittäin radiossa- "We are very concerned about… "

3km maaliympyrä pelittää hyvin, mutta on katsojille tylsä. Koneet vaan "pullahtavat" rauhallisesti suoraan finaaliin tai liittyvät ilman sen kummempiä vetoja laskukierrokseen normaalilla tavalla eli ei kovin valokuvauksellista , mutta turvallista.

KESKIVIIKKO: 1.7. KOLMAS KILPAILUPÄIVÄ

Py.19.00. Hyvä päivä. Eki tosin vaikutti hieman pettyneeltä- ei pistetulokseen- vaan siihen , että Janowitsch (WO) otti hänet kiinni lähdön jälkeen verrattain nopeasti. No se kuuluu lajin luonteeseen ja tilanteet vaihtuvat päivittäin- turnauslaji. Ilmeisti Janowitsch näki edellä läheteneen Ekin ja pystyi noukkimaan sivusta paremman noston. Kelit ovat tosi lämpimät.

PY.6.00.lc Epämääräiseltä vaikuttava sää. Eiköhän aurinko jonkun reiän taas polta taivaalle auki.

(voisi tämän toki vielä aloittaa otsakkeella: terveisiä MUD VILLESTÄ – ei ole leirialue kuivannut)

Tunnelmat joukkueessa ovat erinomaiset. Ikävä kyllä nämä arpajaiset jatkuvat vielä päivän pari, ennen kuin on odotettavissa nk. normaalia purjelentokeliä ja nopeustehtäviä. Nykytekniikka satelliitti- ja tutkakuvineen antaa toki paremmat mahdollisuudet sovitella reittiä aluetehtävälläkin. 2t on kuitenkin niin lyhyt aika, että vain muutaman km:n "piikki" pidemmälle " riittää nostamaan tulosta huomattavasti eli pienestä kiinni.

Kyse on siis siitä, kuka uskaltaan venyttää viimeisestä hyvästää nostosta pisimmälle tymään ja takaisin. Maran ja Willen kohtaloksi koitui venytys liian pitkälle pettävälle suolle hyvännäköisen pilven alle, joka ei ole enään "kiinni" maassa.

TIISTAI 30.6. TOINEN KILPAILUPÄIVÄ

PY.Klo 11.00.Päivän pokkaus (kuva oikealla)

(Harri oikealla. Kilpailunjohtaja vasemmalla)

Tilanne tiivistyy. Jo neljä lentämisen estävää konerikkoa MAASSA. Yksi kahden koneen törmäys, yksi autolla ajo siiven yli, yksi aisa läpi rungon…että sellaista. Viidennestäkin on huhuja.

Maanantai 29.6. Ensimmäinen kilpailupäivä

Py. klo 19.00 lc. Päivä:iltapalaveria (päivän purku) ja lehdistötiedotetta vaille "pulkassa. Tuloslaskenta vielä kesken. Se on nyt kuitenkin oleellista , että ainakin Harri, Eki ja Wille ovat hyvin mukana kilpailuissa. Ollin, Maran ja Tapsan tilanne riippuu oleellisesti siitä kuinka paljon päivä devalvoituu.

Pian tulee kyytiä- Turbo-Smelakin perässä…..

HARJOITUSJAKSO:

PY. 28.6. Avajaiset pidettiin Nitran keskusaukiolla. Visa-Matti julisti kilpailut avatuiksi. Pieni lentonäytös, jonka kohokohta oli 4:n Blanikin osastolento kaupungin keskustan päällä.

Py.28.6. klo 06.30. 60% mahdollisuus lentää tänään. Eipä uskoisi. Tasaisen harmaata. Avajaiset ja lentonäytös ovat illalla klo 19.00 Nitran keskusaukiolla.

Eilen oli joukkueenjohtajien kokous. Ilmoitivat yksiseliteisesti, että joka päivä käytetään 3km MAALIYMPYRÄÄ. Koneet hakeutuvat laskuun kentälle turvallisimmaksi katsomallaan tavalla. Hinaukset tapahtuvat "QUIET LAUNCHE" menetelmällä. Radioliikenne pidetään minimissään. Starttimestari antaa merkit lipulla.

Py.27.6. klo 22.00. Koko joukkue oli koossa ensimmäistä kertaa. Nautittiin perinteinen iltapala paikallisessa ravintolassa -pizeria tällä kertaa.

Py.27.6.klo 13.30. loc. Se on tätä nyt…..

Py.26.6. klo 21.00 lc.

Perinteinen "päivän kysymys". kuinka monta "ausfart" nimistä paikkakuntaa on Travemunden ja Passaun välillä…..

Kuten pulinajaksolta on luettavissa- vaiherikasta matkustelua, eikä niin riskitöntä. Mutta nyt ovat kaikki perillä ja terveinä ukkosateisessa Nitrassa. Huomenna on tarkoitus pitää ensimmäinen briefing. Kisajohdon mukaan lentotehtävä pitäisi olla mahdollinen. Ensimmäinen huomio tänne ajaessa oli – tulvien lisäksi – pitkä vilja. Laskupaikat ovat kortilla. Maissi on tosin aika lyhyttä, 50 senttistä ja harvaa, vehnä sen sijaan on kiinteää ja kookasta. Katsastukset ovat menossa. Alla on kuva Willen kilpailukoneesta puntarissa.Läpi meni.

19.6.2009. PY. Juhannusaatto:

Jannen kisakin on jo takana. Sadetta piisaa. Joukkueen matkaohjelma on elänyt tähän päivään saakka. Viikon kuluttua pitäisi kaikkien alkaa olla perillä Nitrassa. 27.6 ja 28.6 ovat virallisia harjoituspäiviä. Harri, Eki ja Mara lentelivät vielä eilen mukavat harjoitustehtävät. Kaiken pitäisi nyt olla kunnossa.

PY.5.6.2009. SM-kisat käynnissä. Sadetta pitää.

Hyvää aikaa kokoontua joukkueen puitteissa:

Matkasuunnitelmat alkavat hahmottua. Via Baltica kutsuu 21.6. Perillä Nitrassa ollaan 22-23.6. Harjoitusjaksot ovat sujuneet hyvin. Maastotuntuma on niin hyvä kuin meidän resusseilla voi olla. Kaikki ovat lentäneet Nitrassa. Tosin Pribina-cupin tehtävät aikaisin keväällä suuntatuivat ylös vuorille koilliseen jopa Puolaan. Kesällä säätyyppi saattaa olla toinen ja sitä myötä tehtäväsuunta on todennäköisesti etelä – tasangolle Unkarin puolelle saakka. Vuoden 2005 EM-kilpailuista Nitrasta mielikuvaksi ovat jääneet erityisen

kovat ukkosmyrskyt. Toivottavasti sää ei toista itseään.

PY. 3.2.2009: Ekin ja Hannun harjoittelu E-Afrikassa sujui säiden puolesta hyvin. Ollilla eivät sen sijaan säät sattuneet kohdalleen Australiassa, vaikka sikäläiset yli 40 asteen helteet ovatkin nostaneet kelit korkelle ja koviksi.

PY. 1.2.2009: Hannu lentää Harrin kanssa Pribinacupissa vuokratulla DuoDiscuksella. Koko joukkueella tulee siten olemaan paikalliskokemusta Nitrasta. Hyvä Hyvä.

PY. 17.1.2009: Eki, Harri, Mara ja Tapio ovat ilmoittautuneet Pribinacuppiin (10-19.4), joka toimii esikisana EM kilpailuihin. Kisoista on tulossa todella isot. Osallistujia tulee olemaan 150.

Olli on harjoittelemassa par´aikaa Australiassa. Eki ja Wille (Hannu Halonen) ovat Etelä-Afrikkassa Bloenfontainissa nuorten joukkueen mukana. Heillä tuntuu säät suosivan.

Vaikuttaa siltä, että joukkueen "lumituntuma" – ilmatottumus – tulee olemaan parempi kuin aikoihin ennen arvokisoja… jos vaan kelit suosivat…mutta onneksi sää on ongelma, jonka jakavat kaikki osallistujat.

Tavoitteet lyödään kiinni järjestäytymiskokouksessa Pakkasparlamentin yhteydessä. Samassa yhteydessä sovitaan yhteiset pelisäännöt. Siitä se taas lähtee. Rutinoitunut porukka on kasassa.

Suomesta osallistuu Pribinacuppiin myös Visa-Matti Leinikki kaksipaikaisella DuoDiscuksella (GF) Simo Kettusen kanssa sekä Sorin Lingureanu ASW-24:lla (YZ). Visa-Matti toimii EM kilpailuissa FAI:n asettamana Stewardina. Lohduttavaa, että hän käy itse kokeilemassa, mikä on paikallinen järjestelykulttuuri.

Joukkueenjohtaja osti ensimmäisestä työeläkkeestään – kuten tapana on – lumilaudan. PT nimittää joukkueelle varajohtajan….

Joukkue

15m:n luokka

Harri Hirvola