2.1.2017 – Tuulista keliä

Ulkona oli aamusta lähtien järkyttävän kova tuuli, mutta taivas oli kirkas. Briefing pidettiin klo 10 samassa paikassa kuin missä se tullaan pitämään tästä lähtien. Järjestelyt yllättivät täysin, sillä ratkaisu on jotain aivan muuta kuin mitä yleensä kisoissa on tarjolla. Briefing nimittäin pidettiin kentän laidalla olevassa aivan täysiverisessä elokuvateatterissa (=BPACC eli Benalla Performing Arts and Convention Centre). Ja toisin kuin niin monena edellisestä kisasta, tästäkään ei ollut mitään valitettavaa. Paikalliset malttoivat puhua riittävän hitaasti ja käyttää selkeää englantia, ja puheissa ei ollut ylimääräistä jargonia vaan pelkkää tarpeellista asiaa rennolla otteella, aivan huippua! Joskin briefing oli aika pitkä, mutta katsotaan miten asia kehittyy.

Briefingissä kaikki äänessä olleet organisaatiolaiset olivat sitä mieltä että tämä kova eteläinen tuuli ei välttämättä ole se nautinnollisin keli. Joka tapauksessa päivälle annettiin tehtäväehdotukset, tehtävien suunta oli lähinnä pohjoiseen ja vastatuuleen takaisin.

Timo päätti lähteä lentämään, mutta Wille ja Mara eivät jaksaneet lähteä taistelemaan ja niin päivä meni kaikenlaiseen hyödylliseen, Willen tekniseen tarkastukseen jne. Harmiksi Mara sai Suomesta ikäviä uutisia, sillä hänen avustaja Ville T oli joutunut viime hetkellä perumaan tulonsa perhesyiden vuoksi. Näin ollen kaikki joukkueessa olevat ylimääräiset kädet varmasti tulevat tarpeeseen.

Illallisen jälkeen istuttiin hetki motellin pihassa Halosten veljesten kanssa, ja pojat joutuivat toteamaan ettei ulkona tarjennut enää t-paidalla ja shortseilla, ja sen sijaan vetivät kevyttoppatakkeja harteille. Minunkaan ei tarvinnut laittaa ilmastointia päälle yöksi, mutta eikös kylmä yö tarkoita Suomessakin hyvää lentokeliä seuraavaksi päiväksi…ainakin jos lunta ei ole luvassa.

Katja

1.1.2017 – Lisää testilentoja

Timo oli päässyt perille aamulla, koneen oltua myöhässä vaivaiset 7 tuntia.

Aamun briefing oli tehokkaampi kuin eilen, ja säämies veti pisteet kotiin viimeistään siinä kun sanoi ”niin, huomisesta lähtien nämä briefingit ovat tuolla teatterissa [osoittaa platan toiselle puolelle] ja teillä ei ole enää säämiestä vaan säänainen (met woman)”. Tulevien päivien sääennuste näyttää siltä että huominen on heikkoa ja sitten siitä tilanne paranee.

Muistin kuinka viime vuonna Narrominessa ollessani opin miten paikallinen sää osaa yllättää. Nimittäin tänäänkin aamulla taivaalla oli täysi pilvikatto oletin sen olevan jossain 10 km:n tietämillä, mutta siitä huolimatta pilven alle muodostui nostoja ja Antti ja Wille pääsivät lentämään ihan kunnon pitkät keikat, 300-400 km. Jos joku miettii (niin kuin minä), että mihin tässä vaiheessa lennoilla kiinnitetään huomiota; lennetäänkö jotain tiettyä tehtävää vai mikä onkaan lentojen päätarkoitus. Tässä vaiheessa pääaiheena on ollut testata että koneessa kaikki toimii kuten pitääkin ja tietysti katsella mihin oikein on tultu ja tutustua maisemiin. Siksi lentäminen ei ole tehtävän suorittamista vaan paljon rennommalla hengellä, itse puhuisin ”kruisailusta” eli ajelusta vähän sinne ja tänne kelin mukaan.

Katja

31.12.2016 – Uuden Vuoden Aatto

Aamulla briefing pidettiin klubirakennuksessa. Selvästi kisaporukkaa on jo nyt yllättävän paljon jo paikalla, koko iso sali oli aivan täynnä väkeä. Briefing on nyt vielä kerhovetoinen eli organisaatio ei ole tässä vaiheessa äänessä. Sääosuus oli helppo jopa minun ymmärtää. Mutta selostukset yleisistä toiminnoista meni yli hilseen enkä ilmeisesti ollut ainoa.

Huvittavaa oli se, että paikallisilla tuntui menevän ilmansuunnat koko ajan sekaisin. Aivan kuin täällä hahmotettaisi tilanne tilanteen siten että ovat oikeasti pää alaspäin eli pohjoinen on siellä missä on lähin napa (Etelänapa siis) ja etelä on kohti päiväntasaajaa, aivan kuten meillä. Mutta kun ei se mene niin.

Pojat karkasi kuka mihinkin puuhaamaan koneen kanssa valmisteluja, itse lähdin kävelylle etsimään mm. juustohöylää joukkueen talolle, ja muutenkin katsomaan mitä kylällä on tarjottavana. Antti ja Mara lähtivät lentämään ja Wille jäi ihmettelemään konettaan, mutta ei vielä jaksanut lähteä lentämään. Antti oli tyytyväinen koska sai testattua lainakonetta ja samalla Antti oli myös testannut Ingon oppeja käytännössä. Koneessa kaikki tuntui olevan kaikki kunnossa, mutta pientä säätöä ilmeisesti vielä tarvitaan, sillä jostain syystä igc-tiedosto näytti siltä että Antilla olisi ollut koko ajan moottori käynnissä.

Kun palasin omalta retkeltä, huomasin että naapurihuoneeseen oli saavuttu eli Hessa ja Päki olivat päässeet perille. Pojat olivat käyneet katsomassa talon majoitustiloja ja kävi niin kuin arvasinkin eli Päki päätti jakaa huoneen Hessan kanssa, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut jakaa parisänky Willen kanssa. Fiksu veto.

Päivän ostosreissujen ja päivälepojen jälkeen oli aika vetää bilevermeet päälle ja mennä kentälle, jossa oli järjestetty Uuden Vuoden ”bileet”. Illan teemana oli Hawaii eli monilla oli hawaii-paidat päällä ja leit kaulassa. Hmm… No ruoka oli monipuolisen simppeliä, ja kaikki saivat mahat täyteen.

Tässä vaiheessa on varmaan sopivaa mainita – vaikka tämä maajoukkueen juttu onkin – Saarnimon perhe on ollut täällä joulukuun puolivälistä lähtien, Timo on lennellyt Heinosen Ekin koneella ja loppuperhe turisteillut ympäriinsä. Koko perhe liittyi tietysti meidän seuraan illallispöytään.  Taustalla soi hyvä rento musiikki, kerrankin sopivalla volyymillä ja parhaalla tahdollakaan en löytänyt mitään valitettavaa. Talon porukka lähti jo noin kymmenen aikaan kämpille, me siirryttiin motellille Hessan ja Päkin kanssa istuskelemaan iltaa ulkosalle, vuosi vaihtui ilman raketteja, mutta aivan upean tähtitaivaan alla.

Katja

PS. Jos haluat seurata mitä Benallassa tapahtuu, katso Benallan webkameraa

30.12.2016 – ”Pientä” sadetta

Nämä alkupäivät on ainakin itsellä mennyt aikaerohämmästelyyn. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä paha kuin viime vuonna, mutta täytyy myöntää että muutaman kerran on pitänyt katsoa kalenteria ja kännykkää ja tarkistaa mikä päivä nyt on ja paljonko kello on. Kellonaika ei sinänsä ole ongelma, mutta päivämäärä on vielä vähän hakusessa.

Käyskentelin kentällä päivällä ja taivaalla velloi tummat ja painavat pilvet, taustalla kuului myös ukkosen jyminää. Kun tulin klubirakennukseen, kurkkasin sadetutkaa ja totesin että pian sataa. Onneksi pojat olivat myös huomanneet lähestyvän sateen ja Mara ehti peitellä koneensa ennen sateen alkua, muut koneet ovat vielä kontissa tai majailevat hallissa.

Sade oli aika hurja, näkyvyyttä ei ollut juuri ollenkaan sillä vettä tuli taivaalta kuin vesiputouksesta. Joku paikallinen sanoi ettei ole nähnyt vastaavaa sadetta Benallassa koskaan – tai pitäisikö sanoa miesmuistiin. Seurattiin sateen edistymistä sadetutkalta, joka oli laitettu pyörimään klubirakennuksen isolle televisiolle. Benallan yli meni ensin yksi iso ukkossolu ja perässä tuli vielä yksi pienempi sade. Sen jälkeen taivas kirkastui.

Sateen jälkeen monin paikoin vettä oli nilkkaan asti, ja enpä olisi uskonut että Australian kesässä lentokenttä muuttuu paikoin mutaiseksi kuin eurooppalainen ruohokenttä. Säätila pohjoisemmassa Australiassa on ollut kuulemma koko vuoden ajan todella outo, monin paikoin on ollut kovia tulvia joista televisiossakin näytetään uutiskuvaa. Saa nähdä miten kisan käy, sillä itse kyllä kuvittelin että täällä säät olisivat ns. taattua laatua ja tymäpäivistä ei olisi tietoakaan.

Todettiin ettei sateen jälkeen ole hetkeen muuta tekemistä ja lähdettiin kauppaan ostamaan aineksia illallista varten.

Majoitusjärjestelyt täällä menee siten, että joukkueella on Calder Streetillä talo, minä ja Hessa majoitutaan Glider City Motelliin, joka on ihan lähellä kenttää ja Calder Streetiä. Motelli on todella hyvä, huone on tilava ja pihalla on pieni suolavesiuima-allas. Joukkueen talo on myös todella hyvä. Tein tupatarkastuksen ja siinä on 5 makuuhuonetta, kunnollinen avokeittiö, pari ruokapöytää, tilava olohuone jne. Pihalla on iso grilli ja ruokailuryhmä katoksen alla, joka todennäköisesti tulee olemaan joukkueen tukikohta kisapäivinä.

Benallan pääkatu lähtee ihan läheltä motellia, ja kylältä löytyy monipuolinen valikoima kauppoja, pari supermarkettia jne. Yllättävää kyllä, täällä ei ole vilkasta terassikulttuuria, sillä pubissakin pitää mennä takapihalle korkeiden aitojen taakse jos haluaa nautiskella esim. oluen ulkona. Joskus säädökset täällä on kovempia kuin Suomessa, ja alkoholia ei myydä ruokakaupassa ollenkaan, ei edes olutta. Mutta näköjään ainakin täällä kauppojen yhteydessä on erillinen ”kauppa” jossa juomaostokset voi tehdä ja sen jälkeen jatkaa ruokaostoksia.

Illalla valtasin talon keittiön ja kun valmistelin illallista, Wille luki Antille ja Maralle Ramin viestin, Rami oli analysoinut miksi suomalaiset olivat jääneet viime vuonna Benallassa keskinopeuksissa muista jälkeen. Rami mainitsi viestissään, ettei missään tapauksessa halua näin lähellä kisaa hämmentää joukkuetta. Mutta pojat kaikki olivat yhtä mieltä siitä että juttu halutaan lukea ja käydä läpi. Jutun pohjalta pojat analysoivat omia ratkaisuja, omia ominaisuuksiaan ja tuntui että tekstistä oli hyötyä. Yleensäkin herrojen välinen keskustelu oli todella avointa ja kaikki tuntuivat tukevan toisiaan. Kuulosti ainakin omaan korvaan hyvältä.

Päivällä oli katsottu, ettei pihalla syömisestä tule mitään, sillä silloin pöydän alla oli nilkkaan asti vettä. Vesi oli kuitenkin vetäytynyt ja päästiin testaamaan talon pihalla olevaa grilliä. Hyttyset hyökkäsivät auringon laskeuduttua ja onneksi siirryttiin sisätiloihin. Lähdin itse aika aikaisin kämpille, mutta istuin kirjoittamassa blogia ja hämmästelemässä valokuvia liian myöhään. Myös pojat olivat menneet nukkumaan vasta yhden aikaan. Aikaero alkaa näköjään todella vaikuttaa.

Katja

Blogi alkakoon!

Ollakseen hyvä matkakertomus, tarina tietysti alkaa siitä miten joukkueen matka sujui kohti Benallaa.

Heti Joulun jälkeen Suomesta matkaan lähdin minä, Mara, Antti ja Johanna sekä Wille. Muut paitsi minä ja Mara matkustivat jonkun sortin henkilökuntalipuilla, joten matkanteko ei ollut ihan niin itsestään selvää. Ihannetapauksessa oltaisi tietysti oltu kaikki samalla lennolla, mutta tilanne päätyi siihen että kaikki menivät eri lennoilla siten että Mara, Antti ja Johanna olivat perillä ensin ja Wille viimeisimpänä, mutta ei kuitenkaan montaa tuntia myöhemmin kuin minä.

Perässä tulevat vielä Eki ja Timo, mutta ymmärtääkseni heidän matka starttaa Suomen sijasta Persianlahden rannalta eli Dohasta ja Dubaista. Päki ja Hessa ovat tulossa Suomesta Uuden Vuoden aatoksi, harmi että muista avustajista tarina ei vielä kerro mitään. Palataan niihin myöhemmin.

Viime päivinä itse kukin on tasannut aikaeroa ja yrittänyt kohdata kesän joka yhtäkkiä on koittanut näin välipäivien aikaan. Ainoa joka kesässä tuntuu eräitä häiritsevän (=minua), on illan mittaan heräävät hyttyset.

Ingo Renner – jonka moni lukija ehkä tietää (voitti Suomessa MM-tittelin vuonna 1976) – piti Maralle ja Antille keskiviikkona briefauksen Australian lentosäähän. Antti ja Mara onneksi kertoivat hyödylliset pointit myös Willelle dinneriä odotellessa (aahhh, Glofklubi ja beef schnitzel $21). Itse asiassa yllätyin kuinka mielenkiintoisia asioita pojat olivat kuulleet ja kuinka hyvin osasivat niitä kertoa eteenpäin. Tämmöiselle ei-lentävälle monesti lentäjien tarinat saattaa mennä yli hilseen, mutta tällä kertaa tilanne oli toinen. Pojat esim. kertoivat kuinka Ingo oli opastanut lehtipuu- ja havumetsien erot, sillä täällä havumetsät eivät ole ollenkaan niin hyvää termiikkimaastoa kuin Suomessa. Ja vaikka täällä on kohtuullisen korkeita mäkiä tai kukkuloita – tai millä nimellä niitä halutaankaan kutsua, täällä aurinko paistaa niin korkealta että kulma suhteessa rinteeseen on liian suuri ja näin ollen rinne ei nostakaan. Mutta mielenkiintoisin juttu oli se, että täällä jokien ympäristö on vihreää lehtipuustoa jne. jotka aiheuttaa viileämmän ilmamassan joen ympäristöön, ja oikean tuulensuunnan ja lämpötilaeron kanssa nosto nouseekin siihen joen ympärillä olevan vihreän rajalle. Itse ainakin ajattelin että se kuulostaa loogiselta.

Korjattakoon nämä kunnes Antti lukee tämän tekstin jos joku meni ihan metsään 🙂

Katja

WGC2017 Benalla, blogi alkaa

wgc2017_benalla

Joukkue-esittely

15m luokka
Hannu ”Wille” Halonen (AL)
Timo Nurminen (NX)

18m luokka
Martti Koivula (HK)
Erkki Heinonen (HE)

Avoin luokka
Antti Lehto (S8)

Joukkueenjohtaja
Pekka Halonen

Bloggaaja/tiedottaja:
Katja Soikkeli

Avustajina lisäksi:
Heikki Halonen
Johanna Lehto
Claire Scutter
Rick Arnott + Kirsten
Mike Ridge

Muuta infoa Benallasta:
Kisasivut
Tehtävät ja tulokset (Soaring Spot)
Tracking
Webkamera
Säätutka

Blogi WGC2017, Benalla

Tässä blogissa kerrotaan Purjelennon MM-kilpailuiden tapahtumista Benallassa Australiassa sekä joukkueen kuulumisista kisojen aikana. Blogi on kirjoittajan henkilökohtainen näkemys tapahtumista ja sen sisältö ei välttämättä edusta kaikkien Suomen Purjelentomaajoukkueen jäsenien mielipiteitä.

Joukkueen viralliset tiedotteet mm. lehdistölle julkaistaan erikseen.